Syksyisää

Startataanpa meidän blogi ihan oikealla postauksella! Syyskuu on vaihtunut lokakuuksi ja Elsasta on tällä välin tullut iso tyttö. Ikää mittariin kolahti viime viikonloppuna 10kk ja ensimmäiset juoksut on jo juostu. Koulu on pitänyt allekirjoittaneen hyvin työllistettynä (ohjelmointi tulee korvista ulos ja deadlinet puskevat päälle). Ensi viikon kuitenkin saa hengähtää, sillä tänään aloitellaan syyslomaa, hiphei!

Syyskuu alkoi Muuramen näyttelyllä. Elsa kävi korkkaamassa junnuluokan Jasna Matejcickin arvostellessa sheltit. Näyttelystä lähdettiin hakemaan sileää H:ta sekä erityisesti hyvää esiintymistä. Pari edellistä kertaa mätsäreissä kun on mennyt siihen, että shetlantilainen käyttäytyy kehässä kuin vetokoira… Suureksi yllätykseksi kehästä poistuttiin kuitenkin kera mahtavan EH:n! Elsa esiintyi iloisesti ja oli yllättävän reipas pöydällä, vaikkakin meno ennen kehää olikin aivan jotain muuta kuin mallikasta. Elsan kasvattajan, Sirkun, sanoin meidän esiintyminen oli erittäin riemukasta katseltavaa :D Päivä oli siis oikein jännittävä. Saimme myös hyviä vinkkejä seuraavia näyttelykoitoksia varten.

Arvostelu meni näin:
”Good in size. Should have more parallell front legs. Toeing out, little bit rounded skull. Correct bite. Still needs to develope in chest. Upright in shoulder. Should have better angulation behind. Correct topline. Excellent coat for the age. Nicely presented. ”

Meidän pikkulikka onkin sopivankokoinen  :D

 

Kuva: Tiina P.
Kuva: Tiina P.
Mites noi liikkeet? Kuva: Tiina P.
Mites noi liikkeet? Kuva: Tiina P.

Elsa käväisi syyskuun puolivälissä ensimmäisen kerran hieronnassa. Neiti olikin aika jumissa molemmilta puolin, josta en yhtään yllättynyt.

Vaikka kiire painoikin päälle, ehdimme kuitenkin käymään myös Tohmajärvellä. Iitan olo on hieman helpottunut kiitos viilentyneiden ilmojen. Mummukka saikin aktivointia taas kerrakseen kun Elsa oli pistämässä vipinää kinttuihin. Iita on oppinut rentoutumaan Elsan läsnäollessa paljon paremmin. Jokaiseen asiaan ei tarvitse reagoida mitä Elsa tekee. Helpottavaa!

 

 

1

 

5

 

2

 

4
Ulla Taalasmaa työssään

Syksy on ollut Elsalle yhtä opettelemista yksinolon kanssa. Seiniä ei ole vielä tuhottu (koputtaa puuta) tai tehty muutakaan jäynää. Hellyydenkipeä siitä on kuitenkin tullut ja olen alkanut saamaan mulkoiluja jos keskityn liikaa läksyihin. Illat Elsa istuskelee sylissä ja välillä asettelee itsensä papukaijaksi olkapäälle. Etkä vaan varmasti voi liikkua yhtään minnekään ilman ettei Elsa sitä huomaisi! Typykkä on alkanut nukkumaan yönsä minun tai Antin kainalossa. Eihän siinä, lämmittää mukavasti!

 

twiititit

Lomasuunnitelmat ovat varsin yksinkertaiset: sunnuntaina käydään mätsäröimässä pitkästä aikaa ja minä nukun kaikki univelkani pois.