Heippa kesä!
15.8.2016

Taas on blogi vietellyt hiljaiseloa. Päivitelläänpä kesän kuulumiset, koska syksy saapuu pelottavaa vauhtia ja loma loppuu. Ensimmäiset keltaiset lehdet onkin jo bongattu! Myös bussi numero 22 on alkanut jälleen kulkemaan meidän ikkunan ohi, joten se todellakin meinaa syksyä.

Juhannus vietettiin surullisissa merkeissä, sillä Iita tosiaan lähti viimeiselle matkalle juhannusaattona. Se oli itselleni maailman raskain päivä tähän mennessä. Sydämeen ei ole ikinä sattunut niin paljoa.

 

viimeisetkuvat

 

Iitan vointi romahti hetkessä. Edellisenä iltana mummo oli ihan virkeänä, mutta yöllä aloitti rajun oksentelun. Mikään ei kestänyt enää sisällä ja Iitan vointi heikkeni roimasti. Juhannusaaton iltana päästiinkin päivystykseen ja silloin oli tehtävä rankka päätös ja päästää Iita menemään.  Rakas jäi eläinlääkärin pöydälle nukkumaan ikiunta kauniin punaisen peiton alle.

 

DSC_6178-2-Edit

 

Iita sai  elää pitkän ja hyvän elämän erittäin rakastettuna. Kasvoin Iitan kanssa, joten olo tuntuu melko tyhjältä. Olen Iitalle niin kiitollinen monesta asiasta. Lepää rauhassa rakas, nyt sinun on hyvä olla ♥ Elsa on toiminut parhaimpana lohduttajana meille kaikille. Se on istunut sylissä ja putsannut kyyneleet poskilta. Maailman paras pieni  ♥ 

Vaikkakin kesä onkin mennyt itsellä aika harmaana Iitan lähdön takia, niin on meidän kesään muutakin mahtunut kuin pelkkää surua.

Tiivistettynä:

  • Oleiltiin aika paljon Tohmajärvellä ja Rantasalmella mökillä. Kuka nyt kaupungissa jaksaa olla kesällä?
  • Elsa jahtasi sorsia, lokkeja ja siilejä. Plus molskahti muutaman kerran sorsajahdissa laiturilta veteen
  • Elsan uusin vihollinen on virvelin kela
  • Meillä alkoi aksaaminen! Ja se on hirmu kivaa vaikka Elsa käy kierroksilla ja minä äimään vieressä tehden järjettömiä piruetteja
  • Aloitettiin myös rally-toko kurssi ja saa nähdä seuraako jatkoa
  • Elsa on riehunut koirakavereiden kanssa
  • Käytiin Antin sekä sekalaisen seurakunnan kanssa Tuskailemassa Helsingissä
  • Ollaan myös ehkä pelattu Pokemonia….

Kävi myös niin, että sain kesäkuussa kauan odotetut 60 opintopistettä kasaan, joka meinaa sitä, että aloitan syyskuussa IHKA OIKEANA tutkinto-opiskelijana toista vuotta tietojenkäsittelyssä! Huimaa!

 

Jeij minä!
Jeij minä!

Mutta kuvat kertokoon enemmän meidän kesästä (hupsista, näähän tuli yllättävän pieninä, yrittäkää tihrustella!):

DSC_5658-2-Edit-Edit

 

DSC_6139-2-Edit
Kainaloeläin

DSC_6167-2-Edit

DSC_6176-2-Edit

 

elmunen-Edit

 

13694156_1053958084641217_1021870073_o
Elsan poikaystävä Elmo

13682354_1053957917974567_128602794_o

 

13717963_1053958051307887_128585511_o

 

13717984_1053958007974558_803398188_o

13718128_1053960391307653_220334547_o

13730607_1053958111307881_1813089636_o

 

rantis_kesa

 

rantis_kesa-2

 

rantis_kesa-3

 

rantis_kesa-4

 

rantis_kesa-5
Virvelin kela on vihollinen

rantis_kesa-6

 

rantis_kesa-7

 

Elsa steppaili Onnenpisara-päivillä. Kuva: Niina Kaanela
Elsa steppaili Onnenpisara-päivillä. Kuva: Niina Kaanela
Äiti ja tyttäret. Vasemmalla Elsa, keskellä äiti Hilma, oikealla Metka. Kuva: Sisko Jalo
Äiti ja tyttäret. Vas. Elsa, keskellä Hilma, oik.Metka
Kuva: Sisko Jalo